Valikko Sulje

Talvi ja jatkosota

Talvi- ja jatkosodan muistoristit ja mitalit.

Päämajan muistoristi (jatkossa myös: PM / mr.)
Sen on oikeutettu saamaan jokainen mies- ja naispuolinen henkilö, joka palveli vähintään 1 kk talvisodan tai 2 kk jatkosodan aikana Päämajassa tai suoraan sen alaisessa esikunnassa, joukoissa tai laitoksessa. Ristiin riitti myös yhteensä 2 kuukauden palveluaika, jolloin talvisodan aika lasketaan kaksinkertaisena. Nauhaan kuuluvat seuraavat erikoistunnukset: YE (= M-solki), yleisesikuntaan kuuluneissa osastoissa palvelleille, ns. ”Sissikipinä” ErP 4:ssä (kaukopartiot) palvelleille, Kväl-tunnus kuljetusvälinepuolella ja Rad-tunnus radiojoukoissa sekä radisteina toimineille. Lisäksi ns. Top-tunnus päämajan topografijoukoissa sekä Itä-K -tunnus (Karhukuvio) Itä-karjalan Sotilashallinnossa palvelleille henkilöille.

Kotijoukkojen muistoristi
Muistoristi myönnettiin jokaiselle Suomen sotien 1939-45 aikana kotijoukoissa palvelleille tai kotialueella väestön- ja ilmasuojelu- tai näihin sekä sotapoliisitoimeen verrattavissa muun poliisitoimen ohessa suoritetuissa tehtävissä toimineille. Myös puolustusministeriössä ja sen alaisissa laitoksissa palvelleet on oikeutettu ristiin riippumatta siitä, onko palvelu tapahtunut vapaaehtoisesti tai työmääräykseen perustuen. Aikarajoitus sama kuin PM:n muistoristissä.

Ilmavoimien muistoristi
Ilmavoimien muistoristiin olivat oikeutettuja jokainen Suomen sotien 1939-45 aikana ilmavoimiin kuuluvissa lento-, ilmatorjunta-, viesti- ja ilmavalvontajoukoissa tai varikoissa palvelleet miehet ja naiset. Ristin nauhaan kuuluu kutakin emopalveluhaaraa edustava solki.

Laivaston muistoristi
Laivaston muistoristi annettiin Suomen sotien 1939-45 aikana laivastossa palvelleille tai merisotilaallisia tehtäviä muissa aselajeissa suorittaneeseen alukseen kuuluneille sotilaille. Risti jaetaan myös Suomen lipun alla ulkomaisessa kauppameriliikenteessä sotavyöhykkeellä palvelleille.

Rannikkojoukkojen muistoristi
Rannikkojoukkojen muistoristiin ovat oikeutettuja vuosina 1939-45 rannikkotykistön tai rannikkojoukkojen taistelutehtäviin osallistuneet sotilaat. Teikarsaaren taisteluihin kesällä 1944 osallistuneiden ristin nauhaan voidaan kiinnittää ”Teikari”-solki.

Karjalan risti
Karjalan muistoristin on oikeutettu saamaan vähintään 1 kk Karjalan Armeijassa -Aunuksen ryhmän esikunnassa tai välittömästi niiden alaisissa yksiköissä, virastoissa, laitoksissa, muodostelmissa tai elimissä jatkosodan aikana palvellut mies- tai naishenkilö sekä talvisodan aikana Kannaksen Armeijassa Karjalan kannaksella tai sen länsipuolella olevalla sotatoimialueella liikekannalle pannussa esikunnassa, joukossa tai laitoksessa palvellut tai niiden yhteyteen muulla tavoin palvelusta suorittamaan määrätty mies tai naishenkilö, joka ei ole kuulunut sellaiseen sotaryhmän tai rintamaan tai rintaman osaan, jossa suoritettu palvelus edellyttää jonkun muun talvisodan muistoristin myöntämistä.

Pioneeriristi
Pioneerien muistoristin (Pion.mr.) ovat oikeutetut saamaan talvi- ja jatkosodan taisteluihin osallistuneet pioneeriupseerit, aliupseerit ja pioneerit, PM:n yhtymien ja joukko-osastojen alaisissa pioneeriesikunnissa, laitoksissa joukoissa palvelleet upseerit, aliupseerit ja pioneerit, PM:n linnoitusosaston alaisissa esikunnissa, joukoissa laitoksissa tai työryhmissä palvelleet upseerit, aliupseerit ja sekä ase- ja työvelvolliset, armeijakuntien, divisioonienja prikaatien esikunnissa ja niiden alaisissa joukoissa toimineet pioneeri- ja linnoitusupseerit apulaisineen ja toimihenkilöineen.

Sotarautatiemuodostelmien muistoristi
(Raut. mr) annetaan niille henkilöille, jotka talvi- ja jatkosodan tai molempien aikana palvelivat vähintään 1 kk:n varsinaisissa sotarautatiemuodostelmissa, niihin verrattavissa taikka näille muodostelmille alistetuissa yksiköissä sekä henkilölle, joka on ansioitunut muussakin sotarautatietehtävässä sotatoimialueella.

Rajajääkärijoukkojen muistoristi
(Rajaj.j .mr.) Vahvistettu 21.12.1959. Ristin on oikeutettu saamaan jokainen rajajääkärijoukoissa Suomen sotien 1939-45 aikana palvellut henkilö. Raudasta valmistetun merkin keskustaan on kiinnitetty rajavartiojoukkojen kullattu karhunpäätunnus.

Kotirintamanaisten mitali
(Kotir.n.mr.) annetaan kotirintamalla toimineille naisille, jotka työpanoksellaan vapauttivat miehet maanpuolustusen tarpeisiin sotien 1939-45 aikana. Tämän tapaiset toimet olivat mm. varsinaisissa tai vapaaehtoisissa maataloustöissä, teollisuus- ja palvelutehtävissä, kotitöissä lasten ja perheen kasvattajina ja huoltajina sekä kotirintamalottina.

Kainuun risti
(Kain.mr.) Annetaan sääntöjen mukaan vai niille talvisodan rintamasotilaille, jotka aseellisina ja vihollisen tulen alaisina ovat osallistuneet Suomussalmen, Kuhmon ja Lieksan suunnalla käytyihin taisteluihin. Nyttemmin on Kainuun ristin sääntöjä laajennettu.

Laatokan mitali
(Laat. mr.) annetaan jokaisella Laatokan meripuolustukseen talvisodassa osallistuneelle sekä asevelvollisuutensa RT 3 :ssa suorittaneelle.

Talvisodan Lapin risti
(Ts. Lapin mr,) jaetaan talvisodan Lapin ryhmän joukkoihin Lapin rintamalla sekä sille alistettuihin muodostelmiin kuuluneille.

Länsi-Kannaksen risti
(L-Kann. mr.) on oikeutettu saamaan jokainen talvisodan 4.D:n elimellisen tai sille alistetun yksikön jäsen, joka on toiminut ennen helmikuun 7. päivää 1940 4.D:n lohkolla Kannaksella ja ottanut osaa taistelutoimintaan.

Muolaan risti (tyyppi 1)
Annetaan miekkoineen jokaisella JR 4:ään tai sen edeltäjään, JR 31:een kuuluneelle, jos hän on toiminut rintamalla näihin joukko-osastoihin kuuluneena. Alkuaan nauhaton Muolaan risti on muistoristien virallistamisen yhteydessä muutettu nauhassa kannetavaksi.

Pitkärannan risti
(Pitk. mr.) myönnetään IV AK:aan kuuluneissa joukko-osastoissa, yksiköissä ja muodostelmissa sotatoimialueella: Pitkäranta – Jänisjärvi – Syskyjärvi – Uomaa – Käsnäselkä – Laatokka palvelleille.

Summan risti
(Summan mr.) myönnetään jokaiselle, joka ennen 14.2.1940 Suokannan, Summankylän, Lähteen ja Merkin alalohkot käsittävällä Summan lohkolla Huumolan kansakoulun, Huumolan pysäkin ja Kämärän aseman kautta kulkevan linjan eteläpuolella osallistui taistelutoimintaan tai vaikutti taisteluiden kulkuun.

Taipaleen risti
(Taip. mr.) annetaan jokaiselle Taipaleen lohkolla talvisodan aikana taistelleelle. Taipaleen ristin omistuskirjaan sisältyvä nämä sanat: ”Kestäkää kohtalon iskuja niin kuin Taipale kesti. Muista nähdessäsi tämän ristin – kaatuneitten toveriesi uhria”.

Kollaan risti
(Koli. mr.) annetaan niille talvisodan rintamamiehille, jotka 12. D:n taisteluyksiköissä osallistuivat taisteluihin lohkolla T shumeikka – Songerjärvi – Kollaa – Ahte – Ulismainen – Sasarijärvi – Uomaa – Siira.

Koiviston risti
(Koiv. mr.) annetaan niiden maa-, meri- ja ilmarintamalla suoritettujen taisteluitten muistoksi, joilla Koiviston alalohko suojasi ja tuki Kannaksen Armeijan oikeaa sivustaa talvisodassa.

Tolvajärven risti
(Tolv. mr.) annetaan talvisodassa Tolvajärvi – Aittojoki -rintaman lohkolla palvelleille. Tolvajärven risti annetaan myös talvisodan alkuvaiheessa Ilomantsissa taistelleille soljella ”Ilomantsi”.

Keski-Kannaksen ristin
(K-Kann. mr.) ovat oikeutettuja saamaan ne sotilaat, jotka talvisodan 1. ja 2. Divisioonaan tai niille alistettuihin joukko-osastoihin kuuluneina ovat ottaneet osaa Kannaksen taisteluihin. 1. D:aan kuuluneet voivat kiinnittää muistoristin nauhaan hopeoidun kypärätunnuksen.

Maaselän ristin
(II AK / Maas. mr.) on oikeutettu saamaan jokainen Maaselän Ryhmän (II AK:n) komentajalle suoraan alistetuissa joukoissa sekä ryhmä- tai armeijakuntajoukoissa ja hallintoelimissä palvellut.

Pohjois-Vienan risti
(III AK / P-Vien. mr.) ovat oikeutettuja saamaan II AK:n toiminta-alueella Pohjois-Vienassa Kiestingin, Uhtuan, Pääjärven ja Vuokkiniemen suunnilla tai Pohjois-Suomessa jatkosodan aikana (1941-44) palvelleet. III AK:aan vain Karjalan kannaksella kesällä kuuluneet tai vain Lapin sodassa 1944-45 osallistuneet eivät ole oikeutettuja ristiin.

Kannaksen ristin
(IV AK / K-Kann. mr.) ovat oikeutettuja saamaan IV AKE – KanRE:ssä, näiden armeijakunta- ja ryhmäjoukoissa tai näille välittömästi alistetuissa joukoissa, laitoksissa sekä linnoitusrakennus-muodostelmissa ja -elimissä vähintään 2 kk:n ajan palvelleet.

Itä – Syvärin ristin
(V AK / I-Syv. mr.) on oikeutettu saamaan 13.2.42 – 16.6.44 välisenä aikana V AKE:aanja armeijakuntajoukkoihin sekä välittömästi V Ak:lle alistettuina olleisiin linnoitustykistö-, ilmatorjunta-, ps-auto-, pioneeri-, liikenne- ja kuljetus-, linnoitusrakennus-, sotavanki- yms. joukkoihin tai muodostelmiin kuulunut henkilöstö.

Aunuksen ristin
(VI AK:n / Aun. mr.) ovat oikeutettuja saamaan VI AK:n komentajalle suoraan alistetuissa joukoissa ja hallintoelimissä palvelleet.

Äänisen muistoristin
(VII AK / Ään. mr.) ovat oikeutettuja saamaan VII AK:n, esikuntakomppaniassaja välittömästi VII AK:n johdon alaisissa joukoissa, muodostelmissa, esikunnissa ja laitoksissa vähintään 2 kk palvelleet.

Panssaridivisioonan muistoristin
(PsD mr.) on oikeutettu saamaan etenemisvaiheen aikana 1. Jääkäriprikaatiin kuulunut henkilöstö sekä Panssaridivisioonan perustamisen jälkeen (28.6.42) tämän elimellisiinjoukkoihin tai sotatoimialueella toimineisiin huoltomuodostelmiin kuulunut henkilöstö.

1. Divisioonan muistoristin
(l.D mr.) on oikeutettu saamaan 1 D:n elimellisissä, sille alistetuissa tai sen hyökkäystoimintaa tukeneissa joukoissa palvellut. Ristin nauhaan kuuluu joko 1 D:n tai sen elimellisenjk-os:n nimellä varustettu solki.

Murtajadivisioonan muistoristin
(Viip. 2.D mr.) on oikeutettu saamaa 2. Divisioonan elimellisissä tai sille alistetuissajoukoissa palvellut.

4. Divisioonan muistoristi
Annetaan 4. Div:aan kuuluneissa tai sille alistetuissa joukko-osastoissa ja huoltomuodostelmissa divisioonan sotatoimiin osallistuneille. Nauhaan kuuluvat soljet: Karjalan kannas, Aunuksen kannas ja Maaselän kannas osoittavat sotatoimialuetta, jolla ao. on divisioonan mukana toiminut.

Ilvesdivisioonan muistoristi
(5.D mr.) annetaan 5. Divisioonan elimellisissä taistelu- ja huoltojoukoissa ja sille alistetuissa taistelutoimintaan osallistuneissa joukko-osastoissa ja -yksiköissä palvelleille.

6. Divisioonan muistoristi
(6.Divisioonan mr.) on oikeutettu saamaan sodan aikana 6D:ssa palvellut sotilas, lotta, sotilaskoti-sisar ja linnoitusjoukkoihin kuulunut henkilö sekä Lapin sodassa JR I:ssä ja JR 2:ssa palvelleet.

Kolmen kannaksen koukkaajien muistoristin
(8.0 mr.) on oikeutettu saamaan 8D:aan elimellisesti kuuluneissa joukoilla palvellut henkilöstö. Myös divisioonalle alistettuina olleissa joukko-osastoissa palvelleet henkilöt ovat oikeutettuja ristiin.

Kalparisti
(7. 0 mr.) jaetaan 7. divisioonan elimellisiin joukkoihin kuuluneille ja alistetuissa joukoissa palvelleille, erikoisesti niille, joilla ei ole muiden ristien saantioikeutta tai kun Kalparisti on muita läheisempi divisioonassa palveltu aika huomioon ottaen.

10 . Divisioonan muistoristin
(10. 0 mr.) on oikeutettu saamaan divisioonaan elimellisesti kuuluneissa taistelujoukoissa, hallintoelimissä ja huoltomuodostelmissa palvellut henkilö. Myös alistettuihin joukkoihin kuulunut henkilö on oikeutettu ristiin, jos alistussuhde on kestänyt 2 kk tai vakavan taisteluvaiheen aikana lyhyemmänkin vaiheen.

11. Divisioonan muistoristi
(Kiilan risti / 11. 0 mr.) myönnetään divisioonan elimellisissä joukoissa ja näihin verrattavissa alisteuissa joukko-osastoissa ja -yksiköissä palvelleille.

12. Divisioonan muistoristi
(12. 0 mr.) myönnetään divisioonan elimellisissä joukoissa ja näihin verrattavissa alistetuissa joukko-osastoissa ja yksiköissä palvelleille.

Rukajärven suunnan muistoristi
(14.0 mr.) on oikeutettu saamaan Rukajärven suunnan taisteluihin osallistunut sotilas, samoin sotilas, joka on osallistunut Ilomantsissa kesällä 1944 käytyihin taisteluihin joukko-osastossa, joka on ollut alistettu suunnan komentajalle kenraalimajuri E.J. Raappanalle. Ristin nauhaan kuuluu Rukajärvi- tai Ilomantsi-solki riippuen taistelusuunnasta.

Tammidivisioonan muistoristi
(17. 0 mr.) on oikeutettu saamaan jokainen 17. divisioonan taisteluihin osallistunut henkilö. Ristin nauhaan kuuluvat soljet Hanko (Hangö), Syväri (Svir) ja Kannas (Näset) osoittavat, mihin taisteluvaiheeseen asianomainen on osallistunut.

18. Divisioonan muistoristi
(18.0. mr.) ovat oikeutetut saamaan 18. D:aan kuuluneissa tai sille alistetuissa joukko-osastoissa, yksiköissä, tai huoltomuodostelmissa divisioonan sotatoimiin osallistuneet.

19. Divisioonan muistoristin
(19. 0 mr.) on oikeutettu saamaan henkilö, joka 25.6.41 – 20.1.42 välisenä aikana on palvellut divisioonan elimellisissä tai sille alistetuissa joukoissa. Nauhassa Kuusenoksakuvio.

Itäkannaksen risti
(15. divisioona ja 19. prikaati / I-kann. mr.) on tarkoitettu niiden joukkojen henkilöstön muisto-ristiksi, jotka jatkosodassa toimivat alueella Laatokka-rintamalinja sieltä Lempaalanjärvelle – Maanselkä – Vanha- eli pikku-Vuoksi.

Ryhmä 0 – RvPr:n muistoristin
(RO – RvPr mr.) ovat oikeutettuja saamaan Ratsuväkiprikaatissa tai Ryhmä Oinosen komentajalle suoraan alistetuissa joukoissa palvelleet.

Sinisen Prikaatin muisto ristin
(3. Pr mr.) ovat oikeutetut saamaan 3. Prikaatissa tai sille alistetuissa joukoissa 16.1. 42 jälkeen palvelleet.

15. Prikaatin muistoristin
(15. Pr mr.) ovat oikeutettuja saamaan 15. Pr:ssa ja sille alistetuissa joukoissa palvelleet.

Prikaati K:n muistoristin
(Pr K mr.) ovat oikeutettuja saamaan Prikaati Kuussaaren sen toiminta-aikana 25.6.1941 – 15.9.44 Porajärven suunnalla kuuluneet.

Jatkosodan Lapin risti
(Js. Lapin mr.) myönnetään yhteysesikunta Roissa ja sen alaisissa joukoissa, virastoissa ja laitoksissa aikana 25.6.41 – 15.9.44 palvelleille henkilöille. Lapin sotaan (ns. ”saksalais-sotaan”) osallistuneet saavat oman yhtymänsä muistoristin, eivät sen sijaan Lapin ristiä.

SS-vapaaehtoisten muistoristi
myönnetään jokaiselle sotilaalle ja upseerille, joka otti osaa saksalaisten ”Waffen SS” -joukkojen ja niille alistettujen yksikköjen piirissä ulkomaisten vapaaehtoisten koulutukseen sekä niille määrättyihin sotatoimiin Suomen sotien aikana 1939-1944 (Lapin sotaan saakka syksy 1944).